Harmaakaihilla tarkoitetaan silmän mykiön eli linssin samenemista. Ihmisessä on kaksi läpinäkyvää osaa, sarveiskalvo ja mykiö. Jotta ne voivat olla läpinäkyviä, niissä ei ole verisuonia. Tämän takia elämän aikana aineenvaihdunnan kuona-aineet kertyvät pikkuhiljaa mykiöön aiheuttaen sen samenemista ja jäykistymistä. Suurin riskitekijä harmaakaihen kehittymiseen on ikä, myös tupakointi aikaistaa harmaakaihen kehittymistä. Suvussa nuorella iällä esiintyvä kaihi lisää myös hieman riskiä, samoin suuri likinäköisyys, voimakas ultraviolettisäteily, diabetes, vammat ja jotkut lääkkeet kuten kortisoni. Kaihi tulee ennen pitkää kuitenkin meille jokaiselle, halusimme tai emme. Millään lääkityksellä harmaakaihen tulemista ei voi estää. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että ravintolisillä voisi estää tai hidastaa kaihen kehittymistä. Harmaakaihen ainoa hoito on harmaakaihileikkaus.
Harmaakaihen oireet vaihtelevat riippuen siitä missä kerroksessa ja minkä tyyppinen kaihi on. Harmaakaihi voi esiintyä etukapselin alla aiheuttaen valoherkkyyttä ja häikäistymistä esimerkiksi yöllä autolla ajaessa. Takakapselikaihi aiheuttaa voimakkaat oireet jo alkuvaiheessa, vaikka näöntarkkuus tutkimustilanteessa hämärässä huoneessa olisi hyvä. Mykiön keskellä oleva tumakaihi jäykistää ja kovettaa linssiä ja aiheuttaa likinäköistymistä, mutta voimakaskontrastinen näkötutkimus voi vielä antaa yllättävän hyviä arvoja. Mikäli aikuisiällä silmälasien miinusmäärä kasvaa tai plusvirhe pienenee, potilaalla on lähes varmasti kehittymässä oleva harmaakaihi. Nämä muutokset vaativat silmälasien jatkuvaa ja tiheää vaihtamista, turha rahanhaaskaus loppuu vasta kun kaihi leikataan. Vuosikymmeniä sitten harmaakaihen tuli kypsyä, jotta leikkaukseen ryhdyttiin. Tämä johtui siitä, että käytettiin tekniikkaa jossa jäädytetyllä kryokärjellä vedettiin koko mykiö puoleksi avatusta silmästä pois. Tätä leikkaustekniikkaa ei ole käytetty enää vuosikymmeniin. Missään Länsi-Euroopassa ei ole käytössä näöntarkkuuteen perustuvia leikkauskriteereitä, ne eivät perustu silmälääketieteeseen, vaan ovat puhtaasti jononhallintaan käytettyjä arvoja eli perusteiltaan terveyspoliittisia. Suomessa käytössä oleva raja on sama kuin näkövammaisuuden raja, eikä sillä ole siis varsinaisia silmälääketieteellisiä perusteita. Ihmisen tulee siis olla lähes toimintakyvytön päästäkseen julkiseen terveydenhuoltoon. Harmaakaihen leikkaushoitoon tulee ryhtyä jos seuraavat ehdot täyttyvät:
1) Potilaalla on harmaakaihi
2) Harmaakaihi alentaa näöntarkkuutta
3) Harmaakaihileikkaus parantaa näöntarkkuutta eli siitä on hyötyä
4) Leikkaukselle ei ole esteitä
5) Potilas haluaa leikkauksen
Mikäli epäilet harmaakaihia, sinun kannattaa hakeutua kokeneen ja hyvämaineisen silmäkirurgin vastaanotolle. Perusteellisen tutkimuksen jälkeen voit keskustella mahdollisen hoidon ajoituksesta, hyödyistä, haitoista, riskeistä ja leikkauksen sivuvaikutuksista. On tärkeää tutkia myös silmänpohja ja näköhermo, jotta myös silmien muiden osien terveys arvioidaan ja otetaan huomioon kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa. Itse suosittelen tutkimaan ja dokumentoimaan silmien terveydentila peilitutkimuksilla, valokuvilla, valokerroskuvauksilla ja tarvittaessa näkökentillä. Silmien muutkin rakenteet, mm. kammiokulma (vaikuttaa silmänpaineeseen) ja mykiön mahdollinen hilseily (pseudoexfoliaatio) pitää ottaa huomioon leikkauksen ajoitusta suunniteltaessa. Monessa tapauksessa leikkauksen pitkittäminen tekee siitä hankalamman ja lisää riskejä. Silmäkirurgin työhön kuuluu leikata vaikeitakin leikkauksia, mutta potilaan elämään ei mielestäni kuulu omien leikkausriskien kasvattaminen. Ennen potilasta neuvottiin kypsyttämään kaihia, se ei enää ole tätä päivää tekniikan ja tietotaidon kehityttyä.
Esitutkimuksen aikana määritetään leikkauksessa käytettävän linssin tyyppi ja vahvuus. Vaihtoehtona on käyttää yksiteholinssiä, eli tällöin nähdään hyvin ilman silmälaseja joko lähelle tai kauas, ja silmälaseja käytetään sitten vastaavasti kauas tai lähelle. Eli jos leikkauksen jälkeen näet ilman silmälaseja kauas, tarvitset lukulasit, jos näet ilman silmälaseja lähelle, tarvitset kaukolasit. Sarveiskalvon hajataiton korjaaminen toorisilla linsseillä parantaa näöntarkkuutta ja on ehdottomasti suositeltavaa, mikäli sarveiskalvolla on hajataittoa. Jos sitä ei ole, ei niitä luonnollisesti tarvita. Asiaa ei voi arvioida silmälasireseptin avulla, sillä sarveiskalvon parametrien mittaamiseen tarvitaan erityinen tutkimuslaite, joita on yleensä vain silmäkirurgisissa yksiköissä.
Yhä useampi valitsee kaihileikkauksen yhteydessä ikänäköleikkauksen, eli silmään laitetaan moniteholinssi, jolloin ihminen näkee lähelle ja kauas ilman silmälaseja, näin ollen mitään silmälasikorjausta ei tarvita. Leikkaus on samanlainen kuin kaihileikkaus, mutta linssi on erilainen. Ikänäköleikkauslinssissä ei ole myöskään silmälasien moniteholinssien ominaisuuksia tai haittoja, vaan niiden rakenne on täysin erilainen. Ikänäköleikkauksesta on oma bloginsa, jossa aiheesta kerrotaan enemmän.
Harmaakaihi leikataan tippapuudutuksessa. Silmän pinnalle laitetaan puudutustippa, ja silmä on saman tien puutunut. Mitään pistoksia ei käytetä. Sen lisäksi voidaan laittaa pieni määrä puudutusainetta etukammioon. Mykiössä ei ole hermoja, sen takia leikkaus ei ole kivulias. Toimenpiteen aikana mykiö pehmitetään ja paloitellaan ultraäänellä ja poistetaan ohuen kärjen avulla. Oman linssin eli mykiön pussi säästetään ja tekomykiö asetetaan omaan pussiin samaan paikkaan kuin missä oma mykiö oli. Tekomykiö pysyy paikallaan reunaosien eli haptien avulla. Leikkauksessa käytetään silmää suojaavia ja tilaa tekeviä viskoaineita. Loppuvaiheessa linssin asettamisen jälkeen viskoaineet huuhdotaan pois ja silmään laitetaan antibiootti-liuosta. Leikkaus on kivuton ja kestää 5-10min/silmä. Leikkauksen jälkeen näkö palautuu yleensä nopeasti, ollen kohtalaisen hyvä heti leikkauksen jälkeen. Mikäli kaihi on ollut kova ja teknisesti hankala, paranemiseen voi mennä joitakin päiviä. Jälkihoitona käytetään kortisonitippoja sekä antibioottia, usein myös ärsytystä vähentäviä silmätippoja sekä keinokyyneleitä.
Silmä voidaan tutkia leikkausta seuraavana päivänä, mutta varsinainen kontrollikäynti on kuukausi leikkauksesta, jolloin voidaan määrittää myös silmälasien voimakkuus, mikäli niitä tarvitaan.
Harmaakaihi tulee meille kaikille. Laadukkaalla hoidolla potilaan näkökykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa huomattavasti. Leikkausriskit ovat pienet ja paraneminen nopeaa, hoidon tulos on pysyvä. Harmaakaihi ei voi uusia, niin sanottu jälkikaihi tarkoittaa kapselipussin takaseinän samentumista, se hoidetaan muutaman minuutin kestävällä kivuttomalla laserhoidolla. Leikkausta ei tule pitkittää, elämänlaatua huonontaa ja riskejä kasvattaa pitkittämällä hoitoon hakeutumista. Huolellinen silmien tutkiminen yhdistettynä perusteellisen informaation antamiseen kuuluu kaihipotilaiden tutkimuskäyntiin. Tässä on monella lääkärillä peiliin katsomisen paikka. Vaadi silmiesi ja näkösi arvon mukainen tutkimus ja hoito.
