Petri Oksman

Silmien laserleikkauksia on tehty vuodesta 1997 jonka jälkeen hoitoja on suoritettu kymmeniä miljoonia. Ensimmäiset leikkaukset suoritettiin silmän pintaan (PRK). Nykyisin maailman johtavin menetelmä on LASIK, jossa silmän pintaan tehdään ohut läppä, jonka alle taittovirheen poistava laserointi tehdään. Läppä voidaan tehdä mekaanisesti tai laserilla (femto). Laseroinnin voi myös suorittaa sarveiskalvon sisällä (SMILE menetelmä).
Yleisin syy laserleikkauksiin on silmien taittovirheiden hoito, jolloin potilaalla on heikko kaukonäkö ilman laseja. Hajataittoa pystytään myös hoitamaan laserilla, kuten myös kaukotaitteisuutta. Ikänäköä ei varsinaisesti voida hoitaa laserleikkauksella, mutta se voidaan ottaa huomioon laserarvoja valitessa. Varsinainen hoito ikänäköön on ikänäköleikkaus eli linssileikkaus.
Likinäköisyyden kasvu on pysäytettävä, eli saada pysymään samanlaisena vuodeksi tai kahdeksi että leikkaustulos on pysyvä. Suosittelemme käymään samalla klinikalla tarkistuksissa jotta tulokset ovat luotettavia. Esitutkimuksessa taittovirheen lukemat mitataan ja sarveiskalvon rakenne sekä silmien terveydentila kartoitetaan voidaksemme suositella parasta mahdollista hoitotoimepidettä.

ThermoFlo artikkeli huhtikuu 2017

Silmän pintaa voitelee kyynelneste, joka koostuu vedestä, proteiineista ja rasvoista eli  lipideistä. Voitelun kannalta tärkein tekijä on lipidikerros, jonka erityksen häiriö voi johtaa kuivasilmäisyyteen. Meibomian rauhaset erittävät lipidejä ja niiden toimintahäiriö usein aikaansaakin kuivasilmäoireita kuten silmien kutinaa tai polttelua. Silmät voivat tuntua ärtyneiltä,  ja usein potilaat kertovat heillä olevan “hiekkaa silmissä”. Silmät voivat olla myös vetiset, koska voitelevien lipidien  puuttuminen usein kompensoituu  vetisen kyynelnesteen ylituotannolla. Tavallista vetisempi kyynelneste altistaa suuremmalle veden haihtumiselle, joka puolestaan lisää kuivasilmäoireilua.

Kosteuttavat tipat, ns. keinokyyneleet, lieventävät oireita, mutta saatavilla on myös lipidien erittymistä lisäävä laite, MiBo Thermoflo. Hoidon tavoitteena on aktivoida lipidien erittymistä Meibomian rauhasista ja tällä tavoin poistaa kuivasilmäoireilua. Hoito on erittäin miellyttävää ja kestää noin 40 minuuttia. Thermoflo-hoidon avulla valtaosa potilaista saa pitkäaikaisen avun oireisiinsa.

ThermoFlo hoito

Raikkaat ja kirkkaat silmät.

Kärsitkö kuivista silmistä? Valuvatko silmäsi taukoamatta? Kuivilla, kutisevilla ja vuotavilla silmillä on nyt oma hoitonsa. Sol Eyes on kuivasilmäisyyden hoidossa edelläkävijä Espanjassa.

MiBoFlo Thermoflo on uusi terapeuttinen laite kuivasilmäisyyden hoitoon. Se käyttää patentoitua termoelektristä lämpöpumppua, joka on suunniteltu juoksettamaan hyytyneet alueet ja parantaa näin Meibomin rauhasten toimintaa, sekä näinollen parantaa kuivan silmän oireita. MiBo tuottaa emissiivistä lämpöä ja johtaa lämpöenergiaa kudoksiin erittäin herkällä mikroprosessilla ja lämpötilakontrolloidusti.

Streilisoitavat ja vaihdettavat käsikappaleet yhdistettynä voimakkaaseen lämpömoottoriin mahdollistavat hoidon yhdelle tai kahdelle luomelle samanaikaisesti. Tavallisesti hoidetaan saman silmän ylä- ja alaluomea samanaikaisesti.

Itse hoito on erittäin mielyttävä ja rentouttava, ja ihmiset ovatkin kuvanneet tunnelmaa hoidon aikana suorastaan eteeriseksi.

Kyseessä on siis, kuten asiaa leikkisästi kutsumme, kylpyläkokemus silmille!

Glaukooma eli silmänpainetauti

Glaukooma eli silmänpainetauti aiheuttaa näköhermon vaurion, josta seuraa etenevä näkökenttäpuutos ja hoitamattomana lopulta silmän sokeutuminen. Glaukoomaa riski kasvaa iän myötä, yli 50-vuotiailla sen esiintyvyys on 2% ja yli 70-vuotiailla 5%. Puolet glaukoomaa sairastavista ei tiedä sitä, avokulmaglaukooma on silmänpohjarappeuman jälkeen toiseksi yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja.

Puolella glaukoomapotilaista silmänpaine on niin sanotulla normaalialueella, (10-21mmHg), joten silmänpaineen normaali mittaustulos ei kerro onko potilaalla glaukoomaa vai ei. Normaalit mittaustulokset antavat väärän turvallisen mielikuvan potilaan tilanteesta. Tarvitaan perusteellisempia tutkimuksia, silmänpohjan valokerroskuvauksia, hermosäiekerroksen mittauksia ja näkökenttätutkimuksia, jotta voidaan arvioida onko potilaalla sairautta vai ei. Glaukooman riskitekijöitä on:

  • korkea silmänpaine
  • ikä
  • mykiön pinna hilseily eli exfoliaatio
  • näköhermonpään verenvuoto
  • Diabetes
  • Likinäkö
  • Sukurasitus
  • Rotu

Silmälääkärikäynnin yhteydessä haastatellaan riskitekijät, mitataan silmänpaine, tutkitaan silmän rakenne kammiokulmat mukaan lukien, valokuvataan silmänpohjat ja suoritetaan valokerroskuvaus näköhermonpäästä ja hermosäiekerroksesta. Näillä tiedoilla pystytään jo melko varmasti arvioimaan, tarvitseeko potilas jatkotutkimuksia tai seurantaa mahdollisten muutosten vuoksi. Ilman näitä toimenpiteitä lääkäri ei voi arvioida glaukooman riskiä tai olemassaoloa. Muistutan toistamiseen, että normaalin silmänpaineen mittaus ei kerros glaukooman olemassaolosta tai olemattomuudesta yhtään mitään eikä sen varaan pidä tuudittautua.

Glaukooman hoito perustuu silmänpaineen alentamiseen lääkkeillä, laserilla tai leikkauksella. Valtaosa varhain todetuista glaukoomapotilasta joille ehditään aloittaa lääkitys ennen isoja vaurioita selviää elämänsä varsin hyvin ilman merkittäviä ongelmia. Osa taudin muodoista voi tosin tehdä vakavia tuhoja jo parissa kuukaudessa, joten lääkärin ohjeistamia kontrollivälejä ja lääkitystä tulee noudattaa.

Glaukooma on vakava sairaus, jota ei voi diagnostisoida silmänpaineen mittauksella. Varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito estää tai hidastaa taudin etenemistä, niin että potilas voi elää normaalia elämää, eikä esimerkiksi ajokorttia menetä. Potilaan tulee käydä asiantuntevassa tutkimuksessa ikänäön tullessa noin 45-vuoden iässä ja sen jälkeen harvakseltaan lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.