Maantieteellinen atrofia AMD:ssa: hoidot jotka voivat hidastaa näön heikkenemistä

Maantieteellinen atrofia AMD:ssa: uudet mahdollisuudet sairauden etenemisen hidastamiseen

Maantieteellinen atrofia on silmänpohjan ikärappeuman eli AMD:n edennyt muoto, jossa verkkokalvon tietyt alueet menettävät vähitellen toimintakykynsä.

Kun sairaus vaikuttaa verkkokalvon keskiosaan, lukeminen, kasvojen tunnistaminen ja pienten yksityiskohtien näkeminen voivat vaikeutua merkittävästi.

Pitkään ei ollut olemassa hoitoa, joka olisi voinut vaikuttaa sairauden etenemiseen. Nyt tilanne on kuitenkin alkanut muuttua.

Maantieteellinen atrofia silmänpohjan ikärappeumassa: uusia hoitoja sairauden etenemisen hidastamiseen

Mitä maantieteellisessä atrofiassa tapahtuu?

Maantieteellisessä atrofiassa näkemisestä vastaavia verkkokalvon soluja häviää vähitellen.

Vaurioituneet alueet suurenevat hitaasti. Kun ne lähestyvät makulan keskustaa, keskeinen näkö voi heikentyä huomattavasti.

Toisin kuin kosteassa eli neovaskulaarisessa AMD:ssa, silmässä ei yleensä ole nestettä tai verenvuotoa. Ongelma on verkkokalvokudoksen asteittainen menetys.

Onko sairauteen jo olemassa hoitoja?

Ensimmäistä kertaa kyllä.

Yhdysvalloissa on hyväksytty kaksi lääkettä, pegsetakoplaani ja avacincaptad pegol, jotka voivat hidastaa atrofisten alueiden kasvua.

Lääkkeet annetaan silmänsisäisinä injektioina. Ne vaikuttavat immuunijärjestelmän osaan, jota kutsutaan komplementtijärjestelmäksi ja jolla on merkitystä sairauden kehittymisessä.

Kliinisissä tutkimuksissa hoidot ovat hidastaneet atrofian etenemistä.

Voivatko hoidot palauttaa menetetyn näön?

Eivät. Tämä on potilaan kannalta ehkä kaikkein tärkein asia ymmärtää.

Hoidot eivät uudista jo menetettyä verkkokalvoa eivätkä palauta menetettyä näköä.

Tavoitteena on sen sijaan pyrkiä säilyttämään vielä toimiva verkkokalvo mahdollisimman pitkään.

Kyse on siis sairauden etenemisen hidastamisesta, ei sen parantamisesta.

Miksi atrofian hidastaminen voi olla tärkeää?

Atrofian sijainti on erittäin tärkeä.

Joillakin potilailla sairaus voi edetä vuosien ajan makulan keskustan ympärillä ennen kuin se vaikuttaa suoraan keskeiseen näköön.

Jos etenemistä voidaan hidastaa, voidaan mahdollisesti siirtää ajankohtaa, jolloin sairaus saavuttaa näön kannalta erityisen tärkeitä verkkokalvon alueita.

Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin siitä, kuinka paljon tämä vaikutus auttaa säilyttämään potilaan käytännön näkökykyä pitkällä aikavälillä.

Ovatko nämä hoidot käytettävissä Euroopassa?

Tällä hetkellä näitä lääkkeitä ei ole hyväksytty maantieteellisen atrofian hoitoon Euroopan unionissa.

Vaikka tutkimuksissa on osoitettu atrofian kasvun hidastuvan, Euroopan viranomaiset ovat katsoneet, ettei ole vielä riittävästi osoitettu, että tämä vaikutus tuottaa potilaille sellaisen toiminnallisen hyödyn, joka kompensoisi hoidon riskit ja toistuvien injektioiden tarpeen.

Kyseessä on siis tärkeä tieteellinen edistysaskel, mutta hoidot eivät vielä kuulu maantieteellisen atrofian tavanomaiseen hoitoon Euroopassa.

Mitä voimme tehdä tällä hetkellä?

Säännöllinen seuranta on edelleen erittäin tärkeää.

OCT:n ja silmänpohjan autofluoresenssin avulla voidaan seurata sairauden etenemistä ja havaita muita AMD:hen liittyviä muutoksia.

Tupakointia kannattaa välttää, terveellisistä elämäntavoista huolehtia ja ravintolisien tarve arvioida yksilöllisesti.

Säännölliset silmätutkimukset ovat tärkeitä myös siksi, että maantieteellistä atrofiaa sairastavalle voi kehittyä kostea AMD, johon on olemassa tehokkaita anti-VEGF-hoitoja.

Yhteenveto

Maantieteellisen atrofian hoidossa on alkamassa tärkeä uusi vaihe.

Ensimmäistä kertaa on osoitettu, että sairauden etenemistä voidaan hidastaa.

Jo menetettyä verkkokalvoa ei vielä pystytä palauttamaan, eivätkä uudet lääkkeet ole tällä hetkellä hyväksyttyjä Euroopassa.

Ne ovat kuitenkin tärkeä ensimmäinen askel kohti hoitoja, joilla voidaan vaikuttaa sairauden luonnolliseen etenemiseen.

Usein kysytyt kysymykset maantieteellisestä atrofiasta

Voiko maantieteellisen atrofian etenemistä hidastaa?

Kyllä. Uudet lääkkeet, kuten pegsetakoplaani ja avacincaptad pegol, ovat tutkimuksissa osoittaneet kykynsä hidastaa atrofisten alueiden kasvua.

Voivatko nämä hoidot palauttaa menetetyn näön?

Eivät. Nykyiset hoidot eivät korjaa jo vaurioitunutta verkkokalvoa eivätkä palauta menetettyä näköä.

Ovatko nämä lääkkeet saatavilla Euroopassa?

Tällä hetkellä niitä ei ole hyväksytty maantieteellisen atrofian hoitoon Euroopan unionissa.

Miksi säännöllinen seuranta on tärkeää?

Seurannan avulla voidaan arvioida sairauden etenemistä sekä havaita mahdollinen siirtyminen kosteaan AMD:hen, johon on olemassa tehokkaita hoitoja.