Vitreomakulaarinen traktio, makulareikä ja epiretinaalikalvot
Vitreomakulaarinen traktio, makulareikä ja epiretinaalikalvot
Makula, miksi se on niin tärkeä?
Makula on verkkokalvon keskeinen osa. Se sijaitsee anatomisesti silmän keskellä ja on vastuussa keskeisestä näöstä, kyvystä tunnistaa kasvoja ja lukea. Vaikka se muodostaa vain pienen osan verkkokalvosta, sen sisältämät solut ja rakenteet mahdollistavat monimutkaisimmat näköfunktiot.
Jos joku sairaus vaikuttaa makulaan, vaikutukset voivat olla traagisia koska voimme menettää
tärkeimmät näköfunktiot ja juuri tämän takia silmälääkärit suhtautuvat huolellisesti näihin
sairauksiin vaikka ne voivat olla vain pienessä osassa verkkokalvoa. Seuraavassa tekstissä
keskitymme kolmeen hoidettavissa olevaan sairauteen.
Silmän rakenne
Silmämuna on rakenteeltaan pallomainen jonka takaosan muodostaa soikean mallinen verkkokalvo, Jos vertaisimme silmää elokuvateatteriin, voisimme sanoa että silmän ulommaiset osat vastaavat teatterin seiniä ja alue jossa kuva näkyy vastaa verkkokalvoa. Verkkokalvo on siis ohut kerros joka on kiinnittynyt silmän sisäpintaan.
Mutta mikä pitää sen paikallaan?
On olemassa kaksi mekanismia: ensinnäkin on solujen erittämää “kudosliima” joka kiinnittää
verkkokalvon silmän sisäpintaan, ja toisaalta silmän sisäinen hyytelö, lasiainen, täyttää silmän
sisäosan ja kiinnittyy verkkokalvoon pitäen sitä paikallaan. Lasiaiselle on siis silmän rakennetta tukeva funktio.
Normaalisti lasiaisen uloin osa, lasiaisen kortex, on kiinnittynyt silmän sisäpintaan ja sen
takia suorassa kontaktissa verkkokalvon kanssa.
Lasiaisen irtauma
Lasiainen muuttuu rakenteeltaan ikääntymisen myötä ja yleensä yli 40-vuotiaille muuttuu nestemäisemmäksi aiheuttaen tukifunktion heikkenemistä. Tämä aiheuttaa lasiaisen irtoamisen verkkokalvosta ja toisaalta vetoa siihen osaan verkkokalvoa jossa lasiainen on vielä kiinni.
Tämä on normaali ikääntymisen myötä tuleva ilmiö joka tulee meille kaikille.
Verkkokalvon lasiaisveto-syndrooma
Joissakin tapauksissa lasiaisen irtoaminen ei tapahdu kokonaan vaan jättää jäljelle vetoa aiheuttavia kalvoja jotka voivat aiheuttaa hankalia seurauksia silmän terveydelle.
Voidaan sanoa että lasiaisen täydellinen irtoaminen on parasta mitä voi tapahtua koska siinä tapauksessa se ei aiheuta vetoa verkkokalvolle eikä näin ollen aiheuta vauriota.
Lasiaisveto voi esiintyä verkkokalvon reunaosissa ja aiheuttaa verkkokalvon reiän ja tällä mekanismilla myös verkkokalvon irtoamisen. Tästä kerromme lisää myöhemmin.
Jos lasiaisveto tapahtuu makulassa, puhumme vitreoretinaalisesta traktiosyndroomasta, jossa havaitsemme piirroksen mukaisesti kiinni olevan alueen (vitreous kortex) ja lasiaisvetoa aiheuttavan irtoamattoman alueen joka aiheuttaa verkkokalvon muodonmuutosta. Oireena potilas kokee näöntarkkuuden laskua ja viivojen vääristymistä.
Lasiaisveto
Osittainen irtoaminen
Lasiaisveto voi aiheuttaa:
- Vääristynyttä kuvaa (suurentunutta tai pienentynyttä kuvaa, vääristyneitä kohteita)
- Salamointia
- Näön sameutta
- Näön epätarkkuutta
Toisinaan tämä lasiaisveto paranee itsekseen, lasiainen irtoaa kokonaan, veto verkokalvolle loppuu eikä näin ollen mitään hoitoa tarvita.
Toisinaan ylläolevien oireiden takia potilas tarvitsee leikkaushoitoa jossa verkkokalvolla esiintyvä veto poistetaan ja näkö parannetaan.
Makulareikä
Makulareikä on tavallaan vitreoretinaalisen traktiosyndrooman etenevä muoto jossa veto on niin voimakas että aiheuttaa verkkokalvoon vaurion eli reiän.
Tämä on ehkä pahin vaihtoehto tässä taudissa. Potilas näkee mustan läiskän näkökentässä ja eriasteisen näön aleneman, joka kuitenkin aina on vakava.
Tämä muutos hoidetaan myös vetoa aiheuttavan lasiaiskalvon poistamisella ja suurin osa reistä umpeutuu leikkauksen avulla.
Potilaan tulee kuitenkin tietää että reiän umpeutuminen ei välttämättä tarkoita näön täydellistä paranemista, vaikkakin näkö paranee leikkausta seuraavien kuukausien aikana.
Epiretinaaliset kalvot
Epiretinaaliset kalvot tarkoittaa elastisia ja puoleksi läpinäkyvien kalvojen muodostumista verkkokalvon päälle. Tässä taudissa ei ole vitreoretinaalista vetoa vaan lasiaiskalvo sijaitsee makulan päällä suorassa kontaktissa verkkokalvon kanssa.
Epiretinaalisten kalvojen yleisyys on 2% yli 50-vuotiailla ja se kasvaa iän myötä. Useimmiten syy on epäselvä.
Erona edellä mainittuun lasiaisvetoon epiretinaalisissa kalvoissa lasiaiskalvo on irronnut kokonaan, mutta paksu kalvo muodostuu makulan päälle aiheuttaen supistuessaan tangentiaalista vetoa verkkokalvolle ja tällä mekanismilla verkkokalvon poimuilua.
Oireet ovat samankaltaisia kuin lasiaisvedon aiheuttamat.
Mitkä oireet ovat hälyttäviä?
Pääasialliset oireet ovat näön vääristyminen ja hämärtyminen. On muitakin sairauksia jotka aiheuttavat samankaltaisia oireita, mutta silmälääkärin perusteelinen tutkimus kuvantamistutkimuksineen antavat vastauksen mikä sairaus on kyseessä.
Alla oleva kuva on Amslerin kartta, jossa näkyy muutoksia makulasairauksien kyseessä ollessa.
Potilaan tulee yksinkertaisesti katsoa kuvan keskustan pistettä ja havannoida onko kartan jonkun sektorin viivat vääristyneet. Jos näin tapahtuu, silmälääkärin tutkimus on tarpeen.
Ja mikäli diagnoosi varmistuu?
On kaksi vaihtoehtoa:
1)Seuranta ja kontrollointi. Joskus seurantaa tarvitaan muutosten kehityksen arvioimiseen, ne voivat parantua itsekseen tai vaatia hoitoa. Seuranta tapahtuu pääosin laitteella nimeltään OCT (Optical Coherence Tomography) joka mahdollistaa makulan muodon ja lasiaisvedon asteen havannoinnin
2)Kirurgia: toisinaan kirurginen hoito on välttämätön lasiaiskalvomuutosten hoitamiseksi ja sairauden pahenemisen estämiseksi. Tehtävä leikkaus on nimeltään vitrektomia eli lasiaisenpoisto-leikkaus. Siinä ongelmia aiheuttava lasiainen poistetaan pienestä aukosta ja mahdollinen lasiaisveto poistetaan oireiden poistamiseksi.
Onko leikkaus kivulias?
Vaikka potilas kokee hieman epämukavuutta puudutuksessa, itse leikkaus on kivuton.
Minkälainen on toipumisvaihe?
Leikkaukseen menee useimmiten noin 30-45 minuuttia. Yleensä toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja kevyessä sedaatiossa. Potilas pääsee kotiin toimenpiteen jälkeen jälkihoito-ohjeiden kera. Heti leikkauksen jälkeen on hyvä levätä ja välttää äkillisiä liikkeitä, mutta jo parin päivän kuluttua voit palata melko tavalla normaaliin arkeen.
Mikä on lopullinen tulos näöntarkkuudessa?
Leikkauksen lopullista tulosta on hankala ennustaa ja se vaihtelee potilaiden välillä. On täydellisiä paranemisia, mutta osalla potilaista näöntarkkuus ei palaudu niin hyväksi.
Leikkauksella kuitenkin estetään sairauden paheneminen ja siihen joskus liittyvä näönmenetys. Myös kohteiden mutkaisuus ja viivojen vääristyminen paranee ja usein jopa poistuu kokonaan.
Paranemisessa on oltava kärsivällinen, koska se ei tapahdu heti vaan siihen voi mennä kuukausia ja joskus jopa vuosia. Yleensä eniten paranemista tapahtuu ensimmäisen 3-4 kk aikana.
